maanantai 16. marraskuuta 2015

FLOWER KIMONO





Terkkuja Melbournesta! Täällä ollaan nyt majailtu J:n tädin luona reilun viikon verran. Täällä on kevät ja päivät lämpenevät lämpenemistään kohti kesää mentäessä. Varsinainen kesä täällä alkaa viimeistään joulukuussa, mikä tarkoittaa yli 30 asteen helteitä. Melbournessa sää vaihtelee todella paljon ja reilun viikon aikana ollaan saatu keliä laidasta laitaan. Yksi päivä satoi kahden aikaan kaatamalla vettä ja hetkeä myöhemmin taivas oli täysin pilvetön ja aurinko paistoi kuumasti. Säätietoihin ei kannata siksi ihan täysillä luottaakaan. Tänään oli kuuma! Varjossa 27 astetta, joten kyllä tarkeni. Kello täällä on 9h Suomen aikaa edellä, eli kun täällä mennään illalla yhdentoista aikaan nukkumaan, Suomessa kello on päivällä kaksi, edellisenä päivänä.

Täällä olemme viettäneet melko idyllistä perhe-elämää, mikä on sopinut vallan hyvin. J:n tädin perheeseen kuuluu isä Paul:n lisäksi neljä tytärtä: Bettina (21), Sabrina (19), Annina (14) ja Karina (13). Lapset eivät puhu ollenkaan Suomea, joten täällä on kyllä saanut harjoitella englannin puhumista oikein kunnolla. Varsinkin kun tyttäriltä eivät sanat lopu kesken :)

Viime viikonloppuna lauantaina olimme yötä Bettinan ja hänen poikaystävänsä Chirsin luona. Illalla ajoimme kaupunkiin ja kävimme sexpo-messuilla, oli aika mielenkiintoista menoa siellä :D kävimme myös syömässä saksalaisessa ravintolassa ja ajoimme takaisin kotiin (täällä välimatkat ovat aika pitkiä, melkein mihin tahansa meneekin). Sunnuntaina vietimme päivää teemalla "Australian barbeque " grillaillen koko perheen voimin. Viikolla suunnittelimme loppu matkaamme, levioimme kaksinkertaisen taikinan korvapuusteja ja voisilmäpullia, kävimme valtavassa ostoskeskuksessa (joka oli kuulemma alueen pienin) ja iltaisin, varsinkin mua, on koukuttanut Supernatural- sarja.

Tänä viikonloppuna kävimme drive-in elokuvissa, joka oli hauska kokemus. Ihmiset olivat parkkeeranneet autonsa joko etu- tai takaperin isoa elokuvakangasta kohden, joista sitten yleensä koko perheen voimi katsottiin elokuvaa. Hauskinta mun mielestä oli nähdä koko perhe asettuneena peittoineen, tyynyineen, popkorneineen ja juomineen takakonttiinsa :D

Täällä elämä on lokoisaa ja rentoa. Suunnitelmissa on lähteä kahden viikon päästä Gold Coastille (hotelli meren rannalta meille sekä Bettinalle ja Sabrinalle poikaystävineen on jo varattu), jossa auringonpaiste on taattua. Siitä lisää hieman myöhemmin :)

Ps. Rovaniemellä kuulemma on jo lunta. Tuli jopa hieman haikea olo, etten ole siellä kun ensilumi tulee eteläisempäänkin Suomeen, mutta tuo olo katosi lähes samantien kun muistelin tämän päivän lämpöä. Nyt kello on 20:46, joten eikun iltapalaa nassuun, supernatural pyörimään ja unta palloon! :)





lauantai 14. marraskuuta 2015

HONG KONG JA VICTORIA PEAK




Saksasta suuntasimme viime viikon maanantaina lentäen kohti Hong Kongia, Dohan kautta. Saksassa olimme jo omaksuneet metrolla kulkemisen, joten eipä se Hong Kongissa sen erikoisempaa ollut. Hieman joutui kikkailemaan, että päästiin sinne minne haluttiin, mutta perille päästiin kuitenkin. Kun tulimme ulos metrotunnelista, heräsi kysymys, että mihin slummialueelle olimme tulleet. Päätä huimaavan korkear kerrostalot kaatuivat joka suunnasta päälle ja peruskorjaus olisi tehnyt jokaiselle oikein hyvää. Aika ajoin sieraimiin tulvahti viemärin haju (jota kuuman kostea ilma oikein korosti) ja kapeat kävelykaistaleet tien molemmin puolin olivat myös hieman korjauksen tarpeessa. Joka puolella oli pieniä vihanneskojuja ja marketteja. Ja McDonald's. Kävelimme jokusen matkaa oikealle ja vastaan tuli muutama aikas upea hotelli. Ne olivat jotenkin outo näky siellä muuten ränsistyneen kaupunkialueen keskellä. Lopulta tulimme oman hotellimme eteen ja olo oli huojentunut. Hotelli oli todella upea, tummine kivilattioineen ja kullan värisine koristeluineen. Huone oli siisti ja siellä oli kaksi pulloa vettä, hotellin puolesta. Tekivät kyllä hitsin hyvää siinä vaiheessa matkustusta. Kävimme turvallisesti McDonald'sista hakemassa iltapalaa ja painuimme nukkumaan.

Keskiviikkona heräsimme ja menimme metrotunneliin, josta tarkoituksena oli napata aamupalaa. Emme kuitenkaan löytäneet etsimäämme paikkaa metrotunnelista ja päätimme lähteä metrolla keskustaan, joka oli viiden minuutin päässä meidän pysäkiltä. Saavuimme keskustaan ja sitten vasta ymmärsin, etteivät ne meidän kaupunkialueen kerrostalot olleet ollenkaan vielä päätä huimaavia. Suoranaisia pilvenpiirtäjiä (todella kapeita sellaisia) törrötti joka suunnalla. Kun tila leveys suunnassa loppuu, on rakennettava kapeasti ylöspäin. Keskusta alue oli siisti ja puhdas ja joka puolella näkyi jakkupukuisia ja korkokenkäisiä naisia ja tyylikkäästi pukeutuneita miehiä. Toki tavallisia kansalaisiakin, mutta sattui olemaan lounasaika, joten keskustassa työskentelevät olivat liikkeellä. Poikkesimme sisään erääseen ostoskeskukseen etsiäksemme aamupalapaikan. Ostoskeskus oli täynnä merkkiliikkeitä. Sellaisia, joihin en edes kuvittelisi meneväni sisään.

Ostoskeskuksesta lähdettyämme, kiertelimme keskustassa ihan vaan Hong Kongia ihastellen ja sitten kävimme vielä eräässä upeassa puistossa ihan keskustassa. Tarpeeksi haahuiltuamme, lähdimme kohti paikkaa, josta lähti juna (Peak Tram, vähän niinkuin vuoristoradalla Särkänniemessä ;D) ylös 552 metrin korkeudessa olevalle Victoria Peakille. Siellä oli suuri näkötasanne, lukuisia ruoka- ja ostospaikkoja ja paljon muuta nähtävää. Siellä vietimme aikaa ilta seitsemään (samalla juhlistaen 10-vuotis päiväämme, jota emme kumpikaan tuolloin muistaneet). Lopuksi kiertelimme vielä keskustassa ja lähellä satamaa. Kerrostaloihin oli sytytetty kaikenlaisia erivärisiä vilkkuvia valoja, jotka saivat kerrostalot jotenkin näyttämään entistä korkeammilta. Lopulta lähdimme kohti hotellia pakkaamaan.

Torstaina söimme ihanan hotelliaamiaisen (joka meidän olisi pitänyt syödä keskiviikkonakin) ja lähdimme kohti metrotunnelia ja lentokenttää. 4h lento Singaporeen oli nopea ja melkein 7h lento Singaporesta Melbourneen sujui myös yllättävän nopeasti, elokuvia katsellen. Emme nukkuneet koko yönä ja siksi olo oli hieman tärähtänyt kun saavuimme Melbourneen paikallista aikaa klo. 6:20. Tunnin kestänyt passintarkastus ei helpottanut oloa. Perillä J:n tädin luona nukuimme neljän tunnin ainsaitut päikkärit..



keskiviikko 4. marraskuuta 2015

VIIKONLOPPU MÜNCHENISSÄ



Reissuun lähdettiin viime torstaina. Haikelta tuntui lähteä, varsinkin kun Bella pieni parkkeerasi itsensä matkalaukkuhimme kiinni, arvaten, että kohta lähdetään. Yleensä Bella menee eteisessä olevan kassin tai laukun päälle nukkumaan, jos aavistaa, että ollaan lähdössä. Eipä ainakaan päästäisi hänen huomaamattaan livahtamaan. Nyt kuitenkin lähdimme reissuun ilman Bellaa, pitkien hyvästien jälkeen. Perjantai aamulla lento lähti aikaisin ja Müncheniin saavuimme puolen päivän jälkeen. 


München oli suuri, meluisa ja ihan mieletän paikka. Meille sattui hienot ilmat lauantaille ja sunnuntaille, jolloin Münchenin kaupunkiin enemmän tutustuimmekin. Aurinko paistoi siniseltä taivaalta ja oli jopa kuuma toisinaan. Perjantaina etsimme ruokapaikan hotellin läheltä ja menimme ajoissa nukkumaan. Edellisenä yönä oli tullut nukuttua ehkä juuri ja juuri kolme tuntia ja halusimme olla virkeitä lauantain kaupunkikierrosta ja yöelämää varten.


Yövyimme hotellissa nimeltä Pension Locarno, joka oli 5-10 minuutin kävelymatkan päässä Marieplatzilta, jonka läpi kulkee iso kävelykatu kaikkine mahdollisine kauppoineen, kahviloineen, kirkkoineen ja ravintoloineen. Lauantaina söimme hotellillamme aamiaisen, joka ei laadultaan päätä huimannut, mutta maksoi vain 5e ja vatsa tuli täyteen. Poistuimme hotellilta aamulla kymmeneltä ja saavuimme takaisin ilta seitsemältä. Päivän aikana shoppailimme, kävimme neljässä kirkossa, kiipesimme yhden kirkon torniin näkötasanteelle (Hyi helkkari, että pelotti ne portaat joista näkyi alas! Jalat tärisi vielä tunnin sen reissun jälkeen..), söimme perinteistä saksalaista lounasta, katselimme upeita koristeellisia vanhoja rakennuksia, istuksimme kahvilassa, haimme iltaa varten viiniä ja lopuksi kävimme vielä Italialaisessa ravintolassa syömässä. Kirkot olivat upeita ja koristeellisia. Yhdenkin katto oli täynnä upeita pikkutarkkoja maalauksia ja seinissä valkeita patsaita. Voin vain kuvitella kuinka kauan sen kirkon koristeluun on mennyt.


Ihmiset olivat ihan ystävällisiä, joski hieman happaman näköisiä, varsinkin naiset. Münchenissä ihmiset pukeutuivat tosi hienosti ja muodin mukaisesti. Useimmilla naisilla oli piikkikorkokengät ja hame ja muutenkin porukka oli tosi laittautunutta. Kun kävimme lounaalla, tilasin bratvurstia. Vieressämme istuvat kaksi miestä nauroivat kun leikkasin makkarastani palasen ja tungin sen hyvällä ruokahalulla suuhuni, vähän kuitenkin epäröiden (makkara oli valkoinen). Vilkaisin toista miehistä ja tämä sanoi naureskellen, että mun pitäisi kuoria makkara. Ei sitä kuorta (eli suolta) kai sitten pitänyt syödä :D ihan hyvää oli joka tapauksessa, vaikka yhden tilaamani makkaran sijasta sain kaksi, ja tietysti myös maksoin sitten kahdesta. 

Illalla lähdimme keskustaan ja kävimme parissa paikallisessa pubissa/baarissa. Lauantaina täällä juhlittiin Halloweenia ja se kyllä näkyi. Täällä ihmiset ilmeisesti panostavat melkein amerikkalaisten tavoin tuohon juhlaan ja joka puolella näkyi maskeerattuja ja juhlaa varten pukeutuneita ihmisiä. 


Meidän hotellin lähellä oli paljon pakolaisia. Heitä tuntui olevan huomattavasti enemmän kuin syntyperäisiä saksalaisia ja he liikkuivat isoissa porukoissa. Kauempana Marieplatzille päin mentäessä asia oli toisin. Saksaan ilmeisesti tulee paljon pakolaisia, koska tästä on hyvät yhteydet myös ympäröiviin maihin. 

Hinnat Münchenissä olivat halvemmat kuin Suomessa. Ainakin suurimmalta osin. Jotkin paikat myivät aivan ylihintaista pullotettua vettä ja vaateketjut nyt tietysti eivät poikenneet hinnoistaan, mutta ruoka ainakin oli halvempaa.



Hieno kaupunki kyllä ja sopii ehdottoman hyvin sellaisille, jotka haluavat kaupunkilomansa aikana nähdä mahdollisimman paljon lyhyen ajan sisällä. Hotellille lähistöllä on ainakin yhdeksän, ellei enemmänkin, nähtävyyskohdetta. Mikäli matkoja ei halua taittaa kävellen, kannattaa ehdottomasti hommata itselleen metrolippu (esimerkiksi viikonlopun ajaksi), jolla voi kulkea metrolla paikasta toiseen todella näppärästi. Metroilla oli loppujen lopuksi helppo kulkea, varsinkin kun oli apuna pieni metrokartta. Metrolla kulkemisen oppii kyllä nopeasti. Aluksi se tuntui hieman vaikealta, mutta jo toisella kulkukerralla muistikin miten se homma toimii ja millä asemalla pitää jäädä pois. Sama homma kuin täällä Hong Kongissa, josta tätä postausta kirjoittelen. Hong Kongista lisää sitten seuraavassa postauksessa :) nyt nukkumaan, jotta jaksetaan herätä huomenna hotelliaamiaiselle ja lähteä kohti lentokenttää. Suuntana huomenna on Singapore ja Melbourne!